Täällä Kainuussa ja Oulun läänissä on tuullut todella kovaa eilen ja tänään. Eilen illalla satoi rankasti vettä tuulen kera...tänään paistaa aurinko, mutta tuulee edelleen.

Viime päivien aikana olen tehnyt vain hiukkasen pihahommia ja sisähommia en sitäkään :). Työpäivän jälkeen olen ollut aikas naatti, vaikka työni on sellaista kevyttä sisätyötä, eli toimistosihteerin työtä :). Toissailtana istutin kaksi hopeakuunliljaa aikaisemmin tekemääni pieneen kukkapenkkiin, jossa saniainen on jo hienosti lähtenyt kasvuun. Toisin on kuunliljan juurakoiden laita...en usko, että niistä tulee mitään, joten katsoin parhaimmaksi ostaa kuunliljan taimet. Samalla ostosreissulla ostin myös nätin, matalan ja laakean keraamisen kukkaruukun, johon istutan kesäkukkia. Aina sitä höyrähtää ostamaan sellaistakin mitä ei elunperin ole tarkoituskaan, kun pistää nokkansa noihin puutarhamyymälöihin :)).  Noh, toissailtana kylvin maahan myös kesäkukkien siemeniä...kaliforniantuliunikkoa (pitäisi tulla ihania pastellinsävyisiä), tuliunikkoa, pioniunikkoa, kehäkukkaa sekä olkikukkaa. Sisareni antamat harjaneilikan taimet istutin myös penkkiin. Syysasterin taimet (myös sisareltani saamat) istutin jo pari iltaa aikaisemmin.

En ole vieläkään saanut aikaiseksi laittaa kuvia tänne blogiin. Yksi vierailija jo niitä peräsikin. Ehkä ensi viikolla kuviakin sitten ilmestyy, jos nuoriso antaa mahdollisuuden käväistä koneella :))...kesäloma alkaa heilläkin, samoin kuin minulla.  

Viime viikonloppuna vierailimme veljeni ostamalla maapaikalla naapurikunnassa. Tekevät vaimonsa kanssa taloa sinne. Talon paikka oli jo kaivettu ja edellisenä iltana oli kaivinkone käynyt purkamassa tontilta vanhan kivinavetan. Tontilla on pystyssä vanha, harmaa, asuinrakennus sekä uusi, nätti hirsiaitta. Veljeni esitteli meille palstaansa, jonka alueella sijaitsee mm. harvinainen, yli 10 metriä korkea käärmekuusi. Niitä on Kainuussa vain neljä kappaletta. Lisäksi katsastimme lähteen, josta saa neljä taloa vetensä. Kävelimme myös läheisen joen rantaan. Kyllä on veljellä mukava paikka, johon asettua parin vuoden päästä koittavan eläkkeen viettoon. Mutta paljon on hommaa vielä ennen sitä...ja varmaan sen jälkeenkin :). Kuulimme muuten ensimmäisen käen kukunnan tuona päivänä, sunnuntaina 24.5.09. 

Hauskin juttu tuolla veljeni luona oli se, kun yritimme etsiä vesisuonta puun vitsan avulla. Eikä vaan yritetty, vaan veli, hänen vaimonsa ja mieheni löysivät vesisuonet vitsan taipumisesta päätellen :)). Kyllä tuo konsti täytyy uskoa, kun omin silmin näkee. Veljenvaimolla vitsa vääntyi jopa kainalon alta taaksepäin voimakkaasti. Ja veljeni kertoi, että joskus vitsa vääntyy niin, että se ihan narisee. Että semmoista :))